Maalämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu eroavat toisistaan merkittävästi sekä toimintaperiaatteeltaan että soveltuvuudeltaan. Maalämpöpumppu hyödyntää maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa ja pystyy toimimaan koko talon päälämmitysjärjestelmänä, kun taas ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta ja toimii usein täydentävänä lämmitysmuotona. Maalämpö on investointina kalliimpi mutta energiatehokkaampi pitkällä aikavälillä, erityisesti suuremmissa kiinteistöissä. Valinta näiden kahden välillä riippuu monista tekijöistä kuten rakennuksen koosta, tontin ominaisuuksista ja lämmitystarpeesta.
Maalämpöpumppu vai ilmalämpöpumppu – mistä on kyse?
Lämpöpumput ovat nykyaikaisia lämmitysjärjestelmiä, jotka hyödyntävät ympäristön lämpöenergiaa ja muuntavat sen kodin lämmitykseen. Niiden toiminta perustuu termodynamiikan lakeihin, joiden avulla lämpöenergia siirretään kylmemmästä lämpimämpään.
Maalämpöpumppu hyödyntää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Järjestelmä koostuu lämmönkeruupiiristä, joka on asennettu joko vaakatasoon pintamaahan tai pystysuoraan porakaivoon. Keruupiirissä kiertävä neste kerää lämpöä, joka siirretään lämpöpumpun avulla talon lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen.
Ilmalämpöpumppu puolestaan ottaa lämpöenergiaa suoraan ulkoilmasta. Se koostuu ulko- ja sisäyksiköstä, joiden välillä kiertävä kylmäaine siirtää lämpöenergiaa. Ilmalämpöpumput toimivat ensisijaisesti täydentävänä lämmitysmuotona, joka vähentää päälämmitysjärjestelmän energiankulutusta.
Molemmat järjestelmät tarjoavat ympäristöystävällisen vaihtoehdon perinteisille lämmitysmuodoille, mutta niiden soveltuvuus riippuu suuresti kohteen ominaisuuksista. Kuluttajat pohtivat näiden vaihtoehtojen välillä erityisesti pitkän aikavälin kustannustehokkuutta ja omiin tarpeisiin sopivuutta.
Miten maalämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteet eroavat toisistaan?
Maalämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun merkittävin ero on niiden lämmönlähteessä ja siinä, miten ne keräävät lämpöenergiaa. Maalämpöpumppu käyttää lämmönkeruupiiriä, joka on asennettu maaperään, kun taas ilmalämpöpumppu ottaa lämmön suoraan ulkoilmasta.
Maalämpöpumpun lämmönkeruupiiri asennetaan joko vaakasuoraan noin metrin syvyyteen tai pystysuoraan porakaivoon, joka voi olla jopa 100-300 metriä syvä. Keruupiirissä kiertävä jäätymätön neste (yleensä etanoli-vesiseos) lämpenee maaperässä muutamalla asteella ja kuljettaa tämän lämmön lämpöpumpulle. Maaperän lämpötila pysyy Suomessa melko vakiona ympäri vuoden (5-10 astetta) muutaman metrin syvyydessä, mikä takaa tasaisen lämmöntuotannon myös pakkaskausina.
Ilmalämpöpumppu sen sijaan kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta ulkoyksikkönsä avulla. Ulkoyksikössä oleva höyrystin ottaa ilmasta lämpöä, joka siirretään kylmäaineen välityksellä sisäyksikköön. Sisäyksikön lauhdutin luovuttaa lämmön sisäilmaan puhaltimen avulla. Ilmalämpöpumpun tehokkuus vaihtelee huomattavasti ulkolämpötilan mukaan – mitä kylmempi ilma, sitä heikompi hyötysuhde.
Maalämpöpumppu toimii useimmiten vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä kuten lattialämmityksessä tai patteriverkostossa ja lämmittää myös käyttöveden. Ilmalämpöpumppu puolestaan lämmittää ensisijaisesti huoneilmaa ja toimii useimmiten päälämmitysjärjestelmän rinnalla täydentävänä lämmitysmuotona.
Näiden järjestelmien erona on myös niiden soveltuvuus jäähdytykseen. Ilmalämpöpumppu toimii helposti myös ilmastointilaitteena kuumina kesäpäivinä. Maalämpöpumpulla jäähdytys on myös mahdollista, mutta se vaatii erilliset asennukset ja laitteet, ja on harvinaisempaa Suomen olosuhteissa.
Kumpi on energiatehokkaampi: maalämpöpumppu vai ilmalämpöpumppu?
Energiatehokkuuden näkökulmasta maalämpöpumppu on yleensä tehokkaampi ratkaisu kuin ilmalämpöpumppu, erityisesti Suomen kylmissä olosuhteissa. Maalämpöpumpun vuosihyötysuhde (SCOP) on tyypillisesti 3,0-5,0, mikä tarkoittaa, että yhdellä kilowatilla sähköä saadaan tuotettua 3-5 kilowattia lämpöä.
Ilmalämpöpumpun vuosihyötysuhde on yleensä noin 1,8-2,8 Suomen olosuhteissa. Ero johtuu siitä, että maaperän lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden, kun taas ilman lämpötila vaihtelee voimakkaasti. Kovilla pakkasilla, kun lämmitystä eniten tarvitaan, ilmalämpöpumpun tehokkuus laskee merkittävästi. Alle -20 asteen lämpötiloissa ilmalämpöpumpun hyötysuhde voi pudota lähelle yhtä, jolloin se toimii lähes tavallisen sähkölämmittimen tehokkuudella.
Maalämpöpumpun etuna on myös sen kyky tuottaa lämpöä tasaisesti ympäri vuoden riippumatta ulkolämpötilasta. Tämä tekee siitä luotettavamman päälämmitysjärjestelmän, joka pystyy kattamaan koko rakennuksen lämmitystarpeen myös kovimmilla pakkasilla.
Ilmalämpöpumpun energiatehokkuus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Syksyllä ja keväällä, kun ulkolämpötila on leuto, ilmalämpöpumppu toimii parhaalla hyötysuhteella. Kesällä se voi toimia myös jäähdytyksessä, mikä lisää sen käyttöarvoa.
| Ominaisuus | Maalämpöpumppu | Ilmalämpöpumppu |
|---|---|---|
| Vuosihyötysuhde (SCOP) | 3,0-5,0 | 1,8-2,8 |
| Toiminta kovilla pakkasilla | Tasainen tehokkuus | Heikkenee merkittävästi |
| Lämmityskapasiteetti | Koko talon lämmitys | Yleensä täydentävä lämmitys |
| Jäähdytysominaisuus | Mahdollinen lisäasennuksilla | Sisäänrakennettu ominaisuus |
Energiatehokkuuden arvioinnissa on otettava huomioon myös järjestelmien käyttöikä ja huoltotarve. Maalämpöpumpun maapiiri kestää tyypillisesti 50-100 vuotta ja itse lämpöpumppu 15-20 vuotta. Ilmalämpöpumpun käyttöikä on yleensä 10-15 vuotta. Pidempi käyttöikä parantaa maalämpöpumpun kokonaisenergiatehokkuutta pitkällä aikavälillä.
Mitkä ovat maalämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun hankinta- ja käyttökustannukset?
Maalämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun hankintakustannukset eroavat merkittävästi toisistaan. Maalämpöjärjestelmä on alkuinvestointina huomattavasti kalliimpi, mutta tarjoaa pienemmät käyttökustannukset pitkällä aikavälillä.
Maalämpöpumpun kokonaiskustannus asennuksineen on tyypillisesti 15 000–25 000 euroa omakotitaloon. Hintaan vaikuttavat merkittävästi talon koko, lämmitystarve sekä lämmönkeruutapa. Porakaivo on yleensä kalliimpi ratkaisu kuin vaakaputkisto, mutta vaatii vähemmän tonttipinta-alaa. Saneerauskohteissa kustannuksia voi nostaa myös olemassa olevan lämmitysjärjestelmän muutostyöt.
Ilmalämpöpumpun hankintahinta asennuksineen on huomattavasti edullisempi, tyypillisesti 1 500–3 000 euroa. Laadukkaammat ja tehokkaammat laitteet voivat maksaa enemmän, mutta investointi on silti murto-osa maalämpöjärjestelmän kustannuksista.
Käyttökustannuksissa maalämpöpumppu on selvästi edullisempi. Keskikokoisen omakotitalon vuotuiset lämmityskustannukset maalämmöllä ovat tyypillisesti 500–1 000 euroa, kun taas pelkällä sähkölämmityksellä ne voivat olla 2 000–3 000 euroa. Ilmalämpöpumppu puolestaan voi säästää sähkölämmitteisen talon lämmityskuluissa 30–50 prosenttia, mutta se ei yleensä pysty kattamaan koko talon lämmitystarvetta.
Takaisinmaksuaika maalämpöpumpulle on tyypillisesti 7–12 vuotta, riippuen vertailukohdasta ja energian hinnasta. Ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on lyhyempi, yleensä 2–5 vuotta. On kuitenkin huomioitava, että maalämpöpumpun käyttöikä on pidempi kuin ilmalämpöpumpun.
Molemmissa järjestelmissä on huomioitava myös huolto- ja kunnossapitokustannukset. Ilmalämpöpumppu vaatii säännöllistä suodattimien puhdistusta ja ulkoyksikön tarkastuksia. Maalämpöpumppu toimii yleensä pitkään vähäisellä huollolla, mutta mahdolliset korjaukset voivat olla kalliimpia järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi.
Pitkällä aikavälillä (20–30 vuotta) maalämpöpumppu on yleensä kokonaiskustannuksiltaan edullisempi suuremmissa taloissa, kun taas pienemmissä kohteissa tai vapaa-ajan asunnoissa ilmalämpöpumppu voi olla taloudellisesti järkevämpi ratkaisu.
Minkälaiseen taloon maalämpöpumppu tai ilmalämpöpumppu soveltuu parhaiten?
Sopivan lämpöpumpputyypin valinta riippuu suuresti kiinteistön ominaisuuksista ja käyttötarpeista. Maalämpöpumppu soveltuu parhaiten suurempiin kiinteistöihin, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ja tasainen, ympärivuotinen lämmitystarve.
Maalämpöpumppu on ihanteellinen valinta kun:
- Kyseessä on suurempi omakotitalo (yli 120 m²)
- Talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä (lattialämmitys tai patterit)
- Tontilla on riittävästi tilaa vaakaputkistolle tai mahdollisuus porakaivon tekemiseen
- Tavoitteena on kattaa koko talon lämmitystarve ja käyttöveden lämmitys
- Kyseessä on uudisrakennus tai laajempi lämmitysjärjestelmän saneeraus
- Halutaan pitkäaikainen ja vähän huoltoa vaativa ratkaisu
Ilmalämpöpumppu puolestaan sopii parhaiten:
- Pienempiin tai keskikokoisiin taloihin (alle 120 m²)
- Täydentäväksi lämmitysmuodoksi olemassa olevan järjestelmän rinnalle
- Kohteisiin, joissa on suora sähkölämmitys
- Vapaa-ajan asuntoihin, joita käytetään epäsäännöllisesti
- Taloihin, joissa halutaan myös jäähdytysmahdollisuus kesäaikaan
- Kohteisiin, joissa investointibudjetti on rajallinen
Talon pohjaratkaisu vaikuttaa erityisesti ilmalämpöpumpun tehokkuuteen. Avoin pohjaratkaisu mahdollistaa lämmön tasaisemman leviämisen, kun taas monihuoneisessa talossa lämpö ei välttämättä leviä tehokkaasti kaikkiin tiloihin. Maalämpöpumppu jakaa lämmön tasaisesti vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän kautta koko taloon.
Olemassa oleva lämmitysjärjestelmä vaikuttaa merkittävästi valintaan. Jos talossa on jo vesikiertoinen lämmitys, maalämpöpumpun asentaminen on yleensä yksinkertaisempaa. Suoralla sähkölämmityksellä varustetussa talossa ilmalämpöpumppu on usein käytännöllisempi ratkaisu, koska se ei vaadi suuria muutostöitä.
Myös rakennuksen eristystaso vaikuttaa valintaan. Hyvin eristetyissä uudisrakennuksissa ilmalämpöpumppu voi riittää kattamaan suuren osan lämmitystarpeesta, kun taas heikommin eristetyissä vanhemmissa taloissa maalämpöpumpun tasainen teho on usein parempi vaihtoehto.
Kumpi lämpöpumppu on parempi valinta sinulle?
Lämpöpumpun valinnassa ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan ratkaisu riippuu kiinteistön ominaisuuksista, käyttötarpeista ja budjettirajoitteista. Molemmilla järjestelmillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka kannattaa punnita huolellisesti.
Maalämpöpumppu on erinomainen valinta, jos:
- Etsit pitkäaikaista ratkaisua koko talon lämmitykseen
- Haluat pienimmät mahdolliset käyttökustannukset pitkällä aikavälillä
- Kiinteistösi on suurempi ja lämmitystarve korkea
- Talossasi on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä
- Olet valmis tekemään suuremman alkuinvestoinnin
Ilmalämpöpumppu on puolestaan järkevämpi vaihtoehto, kun:
- Budjettisi on rajallinen
- Tarvitset täydentävää lämmitystä olemassa olevan järjestelmän rinnalle
- Haluat myös jäähdytysmahdollisuuden kesäksi
- Asut pienemmässä talossa tai vapaa-ajan asunnossa
- Haluat yksinkertaisen ja nopeasti asennettavan ratkaisun
Energiatehokkuuden kannalta maalämpöpumppu on yleensä parempi vaihtoehto erityisesti kylmemmillä alueilla ja suuremmissa kiinteistöissä. Toisaalta ilmalämpöpumpun kokonaistaloudellisuus voi olla parempi pienemmissä kohteissa ja lyhyemmällä aikavälillä.
Ympäristönäkökulmasta molemmat vaihtoehdot ovat selvästi parempia kuin perinteiset lämmitysmuodot kuten öljy- tai suora sähkölämmitys. Maalämpöpumppu tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä paremman hyötysuhteensa ansiosta, mutta myös ilmalämpöpumppu vähentää merkittävästi energiankulutusta.
Paras tapa varmistaa oikea valinta on pyytää ammattilaiselta kartoitus, jossa arvioidaan kiinteistön lämmitystarve ja eri järjestelmien soveltuvuus juuri sinun tapaukseesi. Asiantuntija voi tehdä tarkat laskelmat eri vaihtoehtojen kustannuksista ja hyödyistä, mikä auttaa tekemään tietoon perustuvan päätöksen.
Lopullinen valinta riippuu siitä, mitä tekijöitä itse painotat: alkuinvestoinnin suuruutta, käyttökustannuksia, ympäristövaikutuksia vai käytön helppoutta. Hyvällä suunnittelulla molemmilla järjestelmillä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja parantaa asumismukavuutta.
