Mikä on maalämpöpumppu ja miten se toimii?
Maalämpöpumppu on lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään varastoitunutta auringon lämpöenergiaa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Järjestelmä koostuu lämpökaivoon asennetusta keruupiiristä, lämpöpumpusta ja lämmönjakoverkostosta.
Maalämpöjärjestelmän sydämenä toimii lämpöpumppu, joka siirtää maaperän lämpöenergiaa sisätiloihin. Tutustu maalämpöjärjestelmiin ja niiden hyötyihin omakotitalossa. Keruupiiri kiertää maaperässä ja kerää lämpöä, jonka lämpöpumppu nostaa käyttökelpoiselle lämpötilatasolle.
Maalämpö on puhdasta, uusiutuvaa energiaa, joka on ilmaiseksi jokaisen saatavilla. Energian siirtoon ei kulu luonnonvaroja, eikä tarvita kuljetuskalustoa. Lämpöenergia sitoutuu maaperän lisäksi myös vesistöihin, joten maahan porattujen lämpökaivojen sijaan maalämmön keruu voidaan toteuttaa vesistöön asennetuilla lämmönkeruuputkistoilla.
Miten lasketaan tarvittava lämpöpumpun teho?
Lämpöpumpun tarvittava teho lasketaan rakennuksen lämmitystehontarpeen, lämmönjakoverkoston tyypin ja käyttöveden lämmitystarpeen perusteella. Laskennassa huomioidaan rakennuksen koko, eristystaso ja lämmönjakotapa.
Lämmitysjärjestelmän lämmitysteho määrittää sen, kuinka nopeasti käyttövesi lämpenee uudelleen kulutuksen jälkeen. Mitä suurempi teho, sitä nopeammin käyttövettä saadaan taas. Tyypillisessä sähkötoimisessa käyttövedenlämmittimessä on 3 kW:n sähkövastus, kun taas maalämpöpumpun kompressorilämmitys on 5–10 kW.
Lämpökaivosta saadaan energiaa vuodessa noin 100 kWh metriä kohden. Karkeasti laskettuna 200 metrin lämpökaivosta saadaan 20 000 kilowattituntia energiaa. Lisäksi kiinteistön lämmittämiseen saadaan lämpöenergiaa myös kompressorin kuluttaman sähköenergian verran.
Mitkä tekijät vaikuttavat maalämpöpumpun valintaan?
Maalämpöpumpun valintaan vaikuttavat rakennuksen lämmitystehontarve, lämmönjakotapa, käyttöveden kulutus ja tontin soveltuvuus lämpökaivon poraamiseen. Myös maaperän laatu ja rakennuksen eristystaso ovat keskeisiä tekijöitä.
Matalalämpöinen lämmönjakotapa tuottaa parempia hyötysuhteita. Lattialämmitystä käyttävissä järjestelmissä mitoituslämpötila on 35–40 °C. Korkealämpöisissä lämmönjakotavoissa on hyvä huomioida, että ne toimivat suurimman osan vuodesta mitoituslämpötilaa matalammalla lämpötilatasolla.
Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa ja erityisesti lämpöpumppujärjestelmän mitoituksessa on huomioitava myös käyttöveden kierron lämpöhäviöt. Energiatehokkuutta voidaan parantaa, jos rakennus- tai saneerausvaiheessa jätetään esimerkiksi kylpyhuoneista pois niin sanotut rättipatterit, jotka vaativat korkeaa lämpötilaa.
Paljonko maalämpöpumpun asennus maksaa?
Omakotitalon maalämpöjärjestelmän hinta vaihtelee 15 000–25 000 euron välillä. Hinta muodostuu pääasiassa lämmönkeruupiirin toteuttamisesta, maalämpöpumpusta ja sen asennuksesta.
Lämpökaivon kustannus riippuu paljolti sijainnista, pehmeän maan määrästä ja kaivon syvyydestä. Peruskallion päällä olevan pehmeän maan osuudelle täytyy maalämpökaivoa porattaessa asentaa teräksinen maasuojaputki, joka estää irtomaata sortumasta ja tukkimasta kaivoa. Maaporaus on kallioporausta hitaampaa, ja lisäksi teräsputkitangot on hitsattava toisiinsa kiinni.
Saneerauskohteissa lisäkustannuksia tulee lisäksi sähkömuutostöistä sekä vanhan järjestelmän purkamisesta, mikäli sitä ei haluta jättää paikoilleen. Pyydä tarjouspyyntö ja saat tarkan kustannusarvion omaan kohteeseesi.
Milloin kannattaa valita maalämpöpumppu?
Maalämpöpumppu kannattaa valita, kun halutaan pitkäaikaisia säästöjä lämmityskustannuksissa ja ympäristöystävällinen lämmitysratkaisu. Se soveltuu erityisesti hyvin eristettyihin omakotitaloihin, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.
Maalämpö on yksi suosituimmista lämmitysmuodoista myös suurissa asuinkiinteistöissä, koska sen avulla lämmityskulut saadaan helpommin hallintaan. Maalämpö voi olla tapa säästää lämmityksen kokonaiskustannuksissa ja samalla nostaa taloyhtiön asuntojen arvoa.
Maalämpöjärjestelmän optimaalisen toiminnan ja hyötysuhteen kannalta on sitä parempi, mitä alhaisempana lämmönjakoon menevän kiertoveden lämpötila pystytään pitämään. Lämmönjakotavalla on merkittävä vaikutus järjestelmän hyötysuhteeseen ja sitä kautta maalämmön kustannuksiin.
Mitä virheitä tulee välttää maalämpöpumpun valinnassa?
Suurimmat virheet maalämpöpumpun valinnassa ovat alimitoitus, väärän lämmönjakotavan valinta ja riittämätön huomio käyttöveden lämmitystarpeeseen. Myös tontin soveltuvuuden huomiotta jättäminen voi johtaa ongelmiin.
Lämpökaivon mitoituksen on oltava riittävä myös pitkällä tähtäimellä, sillä lämpökaivon poraus on merkittävä kuluerä. Kerrostalomittakaavassa kaivoja on porattava useita, jotta lämpöenergiaa saadaan riittävästi. On tärkeää varmistaa, että mahdollinen sähköliittymän kasvattaminen kuuluu maalämpöurakkaan.
Toinen yleinen virhe on käyttöveden lämmitystavan väärä valinta. Valmista lämmintä käyttövettä tuottavissa järjestelmissä säiliö voi olla pienempi kuin varaajaan perustuvassa järjestelmässä, jossa vastaavan käyttövesimäärän tuottamiseen tarvitaan 2–5 kertaa suurempi varaaja. Me autamme valitsemaan oikean ratkaisun juuri sinun tarpeisiisi – tutustu maalämpöjärjestelmiin ja ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
