Miten maalämpöjärjestelmä kerää lämpöä maasta käytännössä?
Maalämpöjärjestelmä kerää lämpöenergiaa maasta lämmönkeruupiirin avulla. Piirissä kiertää glykolivesiseos, joka kulkee maan alla olevissa putkissa ja kerää maaperään varastoitunutta lämpöä. Lämpö siirretään lämpöpumpulle, jossa se muunnetaan rakennuksen lämmitysenergiaksi.
Käytännössä lämmönkeruu perustuu siihen, että maaperä säilyttää lämpöä ympäri vuoden. Jo muutaman metrin syvyydessä maan lämpötila pysyy suhteellisen vakaana, noin 5–8 celsiusasteessa, vaikka pintalämpötila vaihtelisi suuresti vuodenaikojen mukaan. Tutustu maalämpöjärjestelmiin ja niiden toimintaperiaatteisiin tarkemmin.
Lämmönkeruupiiri toimii suljetun kierron periaatteella. Keruuputkistossa kiertävä glykolivesiseos lämpenee maaperässä ja palaa lämpöpumppuun, jossa sen sisältämä lämpöenergia siirretään höyrystimessä kylmäaineeseen. Tämän jälkeen jäähtynyt neste palaa takaisin keruupiiriin jatkamaan kiertoaan.
Maalämpöpumppu hyödyntää kerättyä lämpöenergiaa ja nostaa sen lämpötilaa kompressorin avulla. Näin alhaisesta lämpötilasta saadaan tuotettua korkeamman lämpötilan lämmitysenergiaa, joka riittää talon lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen.
Mitä eroa on maapiirin ja lämpökaivon välillä lämmönkeruussa?
Maapiiri asennetaan vaakasuoraan noin metrin syvyyteen maahan, kun taas lämpökaivo porataan pystysuoraan 100–200 metrin syvyyteen. Maapiiri vaatii suuren pinta-alan, mutta lämpökaivo mahtuu pienellekin tontille.
Maapiirin asentaminen ei vaadi porausta, vaan keruupiiriä varten kaivetaan kaivinkoneella noin metrin syvyinen kaivanto. Tämä tekee asennuksesta edullisempaa, mutta vaatii paljon tilaa – tyypillisesti 2–3 kertaa lämmitettävän pinta-alan verran tonttia. Kostea savimaa on maapiirille parempi maaperätyyppi kuin hiekkamaa, koska savi luovuttaa energiaa tehokkaammin.
Lämpökaivo sen sijaan porataan syvälle maahan, jossa lämpötila on tasaisempi ja korkeampi kuin maan pinnassa. Poraustyö on kalliimpaa, mutta tilantarve on minimaalinen. Lämpökaivo soveltuu erityisesti pienille tonteille tai kivikkoiseen maaperään, jossa maapiirin asentaminen olisi hankalaa.
Keruupiiri voidaan asentaa myös vesistöön, mikäli kiinteistön lähellä sijaitsee sopiva järvi tai meri. Veden lämmönsiirtokyky on hyvä, joten vesistöön sijoitettavasta keruupiiristä saadaan lämpöenergiaa vähintään yhtä paljon kuin porakaivosta.
Kuinka tehokas maalämpöjärjestelmän lämmönkeruu on talvella?
Maalämpöjärjestelmän lämmönkeruu säilyttää tehokkuutensa talvella, koska maaperän lämpötila pysyy syvemmällä vakaana. Maalämpöpumppu tuottaa yhtä kulutettua sähkökilowattituntia kohti vähintään 3 kilowattituntia lämpöenergiaa ympäri vuoden.
Tämä on merkittävä etu verrattuna ilmalämpöpumppuihin, joiden teho heikkenee ulkolämpötilan laskiessa. Kun ilmalämpöpumppu voi tuottaa vain noin 50 prosenttia tehostaan -20 celsiusasteessa verrattuna +7 asteen tilanteeseen, maalämpöjärjestelmä toimii tasaisesti koko talven.
Geoterminen energia varmistaa, että lämmönkeruu on tehokasta myös kovimmilla pakkasilla. Maaperän lämpötila pysyy muutaman metrin syvyydessä lähes vakiona, mikä tarkoittaa tasaista lämmöntuottoa koko lämmityskauden ajan. Tämä tekee maalämpöjärjestelmästä erittäin luotettavan lämmitysratkaisun.
Maalämpöpumpun SCOP-arvo (vuosihyötysuhde) pysyy korkeana, koska järjestelmä ei tarvitse lisälämmönlähdettä kovilla pakkasilla toisin kuin ilmalämpöpumput. Tämä tarkoittaa tasaisia käyttökustannuksia läpi talven.
Miten maalämpöjärjestelmän lämmönkeruu vaikuttaa sähkölaskuun?
Maalämpöjärjestelmä alentaa sähkölaskua merkittävästi, sillä se tuottaa 3–4 kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin kuluttaa sähköä. Tyypillisessä 150 neliön omakotitalossa vuotuiset lämmityskulut ovat noin 680 euroa verrattuna sähkölämmityksen noin 2 500 euroon.
Lämmön talteenotto maasta tekee järjestelmästä erittäin energiatehokkaan. Kun sähkölämmityksessä jokainen kulutettu kilowattitunti tuottaa yhden kilowattitunnin lämpöä, maalämpöpumppu hyödyntää maaperän ilmaista energiaa ja tuottaa moninkertaisen määrän lämpöä samalla sähkönkulutuksella.
Säästö muihin lämmitysmuotoihin verrattuna on huomattava:
- Sähkölämmitys: noin 2 500 euroa vuodessa
- Öljylämmitys: noin 2 400 euroa vuodessa
- Maalämpö: noin 680 euroa vuodessa
Vuotuinen säästö on 1 500–2 000 euroa, mikä tarkoittaa 10–13 prosentin nettotuottoa 15 000 euron investointikustannuksella laskettuna. Pyydä tarjousta maalämpöjärjestelmästä ja laske omat säästösi.
Mitä huoltoa maalämpöjärjestelmän lämmönkeruu tarvitsee?
Maalämpöjärjestelmän lämmönkeruu tarvitsee vähän huoltoa, sillä keruupiiri on suljettu järjestelmä, jossa ei ole liikkuvia osia. Pääasiallinen huolto kohdistuu lämpöpumppulaitteeseen, kun taas keruupiiri toimii käytännössä huoltovapaasti vuosikymmeniä.
Keruupiirin glykolivesiseoksen pitoisuus ja kierto tulee tarkistaa säännöllisesti osana lämpöpumpun huoltoa. Nesteen määrä ja laatu vaikuttavat suoraan lämmönkeruun tehokkuuteen, joten mahdolliset vuodot tai pitoisuuden heikkeneminen on korjattava nopeasti.
Lämpöpumpun säännöllinen huolto sisältää lämmönkeruupiirin toiminnan tarkistuksen, paineiden mittauksen ja tarvittaessa nesteen lisäämisen. Ammattilaisen suorittama vuosihuolto varmistaa järjestelmän optimaalisen toiminnan ja pitkäikäisyyden.
Tarjoamme kattavat huoltopalvelut maalämpöjärjestelmille Kouvolan ja Kotkan alueella. Kokeneet LVI-asentajamme huolehtivat siitä, että lämmönkeruu toimii tehokkaasti vuodesta toiseen. Luotamme laatuun ja suosimme suomalaisia laatutuotteita, jotka kestävät Suomen olosuhteet. Tutustu maalämpöpalveluihimme ja varmista järjestelmäsi luotettava toiminta.
