Miten maalämpöpumppu tuottaa käyttövettä?
Maalämpöpumppu tuottaa käyttövettä hyödyntämällä maan vakaata lämpötilaa ja lämpöpumpun kompressorin nostamaa lämpötilatasoa. Järjestelmä siirtää lämmön maasta käyttövesivaraajaan kiertävän kylmäaineen avulla; kylmäaine kuljettaa energian tehokkaasti sisätiloihin.
Prosessi alkaa, kun maapiirissä kiertävä liuos kerää lämpöenergiaa maasta. Tämä liuos kuljettaa lämmön lämpöpumpun höyrystimeen, jossa kylmäaine höyrystyy. Kompressori puristaa kylmäainekaasua, mikä nostaa sen lämpötilaa merkittävästi. Lauhduttimessa kuuma kylmäaine luovuttaa lämpönsä käyttöveden lämmitykseen.
Maalämpöjärjestelmä pystyy tuottamaan käyttövettä tasaisesti ympäri vuoden, koska maan lämpötila pysyy vakaana noin 5–8 asteessa 1,5–2 metrin syvyydessä. Tämä tekee järjestelmästä luotettavan vaihtoehdon perinteisille käyttöveden lämmitystavoille. Tutustu maalämpöjärjestelmiin ja niiden mahdollisuuksiin omassa kiinteistössäsi.
Mitä komponentteja tarvitaan maalämmön ja käyttöveden yhdistämiseen?
Maalämmön ja käyttöveden yhdistämiseen tarvitaan maalämpöpumppu, käyttövesivaraaja, maapiiri lämmönkeruuputkineen, paisunta- ja turvalaitteet sekä sähköliitännät ohjausautomatiikkoineen. Kaikki komponentit muodostavat yhtenäisen järjestelmän, joka optimoi sekä tilojen lämmityksen että käyttöveden tuotannon.
Maapiiri koostuu maahan asennetuista keruuputkista tai porattavasta lämpökaivosta, jotka keräävät lämpöenergiaa. Lämpöpumpun sisäyksikkö sisältää kompressorin, höyrystimen ja lauhduttimen, jotka huolehtivat lämmönsiirrosta. Käyttövesivaraaja varastoi lämmitettyä vettä ja takaa riittävän käyttöveden saatavuuden myös suuremman kulutuksen aikana.
Ohjausautomatiikka hallinnoi järjestelmän toimintaa ja optimoi energiankulutuksen. Paisunta-astia ja turvaventtiilit varmistavat järjestelmän turvallisen toiminnan. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset sähköliitännät sekä mahdollinen varalämmitysvastus kylmimpien jaksojen varalle.
Mikä on ero erillisellä käyttövesivaraajalla ja yhdistetyllä järjestelmällä?
Erillisessä käyttövesivaraajassa käyttövesi lämmitetään omassa säiliössään, kun taas yhdistetyssä järjestelmässä sama lämpöpumppu tuottaa sekä tilojen lämmityksen että käyttöveden. Yhdistetty järjestelmä on kokonaisuutena energiatehokkaampi ja kustannustehokkaampi ratkaisu.
Erillinen käyttövesivaraaja toimii itsenäisenä yksikkönä, joka voi käyttää sähkövastusta tai erillistä lämmönlähdettä. Tämä ratkaisu antaa joustavuutta, mutta kuluttaa enemmän energiaa, koska lämmitys tapahtuu kahdessa erillisessä prosessissa. Huolto ja ylläpito kohdistuvat myös useampaan laitteeseen.
Yhdistetyssä järjestelmässä maalämpöpumppu optimoi energiankulutuksen automaattisesti lämmityksen ja käyttöveden tarpeen mukaan. Järjestelmä hyödyntää samaa lämpöenergiaa molempiin tarkoituksiin, mikä nostaa kokonaishyötysuhdetta merkittävästi. Investointikustannukset ovat alhaisemmat yhden integroidun järjestelmän ansiosta.
Kuinka paljon energiaa säästyy yhdistetyllä maalämpö- ja käyttövesijärjestelmällä?
Yhdistetty maalämpö- ja käyttövesijärjestelmä säästää energiaa 60–80 % verrattuna perinteiseen sähkölämmitykseen ja käyttöveden tuottamiseen. Maalämpöpumppu tuottaa yhtä kulutettua sähkökilowattituntia kohden vähintään kolme kilowattituntia lämpöenergiaa, mikä tekee järjestelmästä erittäin energiatehokkaan.
Käytännössä 150 neliömetrin omakotitalon lämmityskustannukset voivat laskea sähkölämmityksestä noin 2 500 eurosta vuodessa maalämpöön noin 680 euroon vuodessa. Tämä tarkoittaa vuotuisia säästöjä 1 500–2 000 euroa, kun käyttöveden lämmitys sisällytetään kokonaislaskelmaan.
Energiatehokkuus paranee entisestään, kun järjestelmä optimoi lämmityksen ja käyttöveden tuotannon samanaikaisesti. Kesäaikana järjestelmä voi tuottaa käyttövettä erittäin korkealla hyötysuhteella, kun tilojen lämmitystarve on vähäinen. Pitkällä aikavälillä säästöt kattavat investointikustannukset tyypillisesti 8–12 vuodessa.
Mitä pitää ottaa huomioon asennuksessa ja suunnittelussa?
Maalämpö- ja käyttövesijärjestelmän asennuksessa tärkeitä tekijöitä ovat lämpöpumpun oikea mitoitus, käyttövesivaraajan koko, maapiirin suunnittelu, asennustilan riittävyys sekä sähköliitäntöjen mitoitus. Suunnittelussa on huomioitava kiinteistön energiantarve, käyttöveden kulutus ja tontin olosuhteet.
Lämpöpumpun mitoituksessa käytämme peukalosääntöä, jonka mukaan maksimiteho mitoitetaan vastaamaan 60–100 % rakennuksen lämmitystehon tarpeesta. Käyttövesivaraajan koko määräytyy perheen koon ja kulutustottumusten mukaan – tyypillisesti 200–300 litraa riittää normaalikokoiselle perheelle. Maapiirin suunnittelu edellyttää maaperän ja tontin olosuhteiden selvittämistä.
Asennustyössä on varmistettava, että tekninen tila on riittävän tilava ja hyvin tuuletettu. Sähköliitännät on mitoitettava lämpöpumpun tehontarpeen mukaan, ja järjestelmään tarvitaan usein kolmivaiheliitäntä. Meillä on pitkä kokemus LVIS-asennuksista, ja toteutamme kaikki työt kestävällä tavalla hyvän rakennustavan mukaisesti.
Asennuksen yhteydessä on huolehdittava myös tarvittavista luvista – saneerauskohteissa saatetaan tarvita maalämpökaivon porauslupa. Pyydä tarjousta maalämpöjärjestelmän asennuksesta, niin autamme koko prosessissa suunnittelusta käyttöönottoon saakka.
