Kyllä, useimmat nykyaikaiset ilmavesilämpöpumput soveltuvat myös kesäaikaiseen viilennykseen. Tämä toiminto vaatii kuitenkin tietyt tekniset edellytykset: järjestelmässä on oltava jäähdytysominaisuus, sopiva lämmönjakojärjestelmä (kuten puhallinkonvektorit tai viilentävä lattialämmitys) sekä oikein mitoitettu laitteisto. Jäähdytyskapasiteetti riippuu järjestelmän mallista, mutta useimmat uudet järjestelmät tarjoavat energiatehokasta viilennystä kesän kuumimpina päivinä.
Voiko ilmavesilämpöpumpulla jäähdyttää kesällä?
Jäähdytysmahdollisuus on nykyään saatavilla monissa moderneissa ilmavesilämpöpumppumalleissa. Teknisesti kyse on lämpöpumpun toimintaperiaatteen kääntämisestä – laite siirtää lämpöä asunnon sisältä ulkoilmaan, päinvastoin kuin lämmityskäytössä. Tämä viilennysominaisuus on kuitenkin riippuvainen järjestelmän kokonaisrakenteesta.
Toimiakseen viilentäjänä ilmavesilämpöpumppu tarvitsee yhteensopivan lämmönjakojärjestelmän. Tehokkaimmin viilennys toimii puhallinkonvektoreilla, jotka kierrättävät viileää ilmaa huoneistossa. Myös vesikiertoinen lattialämmitys voi toimia viilennysalustana, mutta sen kapasiteetti on rajoitetumpi ja kondensoitumisriski on otettava huomioon.
Niin sanottu passiivinen jäähdytys on usein mahdollista toteuttaa myös jälkikäteen vanhempaan järjestelmään, mutta täysi jäähdytys vaatii yleensä aktiivisen jäähdytyspiirin, joka on huomioitava jo järjestelmän hankintavaiheessa. Meillä Nascotecilla on kokemusta erilaisten kiinteistöjen jäähdytysratkaisuista, ja voimme arvioida olemassa olevan järjestelmän muutosmahdollisuudet.
Jäähdytystehossa on merkittäviä eroja eri järjestelmien välillä. Uusimmat invertteriteknologiaa hyödyntävät mallit tarjoavat huomattavasti paremman energiatehokkuuden ja säädettävän jäähdytystehon. Tärkeää on myös huomioida, että jäähdytysteho on tyypillisesti pienempi kuin järjestelmän lämmitysteho.
Miten ilmavesilämpöpumpun jäähdytys toimii käytännössä?
Ilmavesilämpöpumpun jäähdytystoiminto perustuu käänteiseen toimintaperiaatteeseen verrattuna lämmitystilaan. Järjestelmässä kiertävä kylmäaine kerää lämpöä sisätilojen vesikierrosta ja siirtää sen ulkoilmaan. Tämä prosessi viilentää talon sisäistä vesikiertoa, joka puolestaan jäähdyttää huonetiloja.
Jäähdytys voidaan toteuttaa kahdella pääasiallisella tavalla: passiivisella tai aktiivisella jäähdytyksellä. Passiivisessa jäähdytyksessä käytetään vain kiertovesipumppua kylmän veden kierrättämiseen, kun taas aktiivisessa jäähdytyksessä myös kompressori on käytössä. Aktiivinen jäähdytys on tehokkaampi mutta kuluttaa enemmän energiaa.
Käytännön toteutus vaatii sopivan lämmönjakojärjestelmän:
- Puhallinkonvektorit ovat tehokkain ratkaisu. Ne kierrättävät huoneilmaa viileän jäähdytyspatterin läpi, mikä laskee nopeasti huoneen lämpötilaa.
- Vesikiertoinen lattiaviilennys toimii, mutta on teholtaan maltillisempi. Lattian pintalämpötilaa ei voi laskea liikaa kondensoitumisriskin vuoksi, tyypillisesti minimissään 19-20 astetta.
- Kattoon tai seiniin asennetut jäähdytyspaneelit ovat myös vaihtoehto, joka tarjoaa näkymätöntä jäähdytystä ilman puhallinääniä.
Ilmavesilämpöpumpun jäähdytyksen käyttöönotto vaatii usein ammattiasentajan tekemiä säätöjä järjestelmään. Lämmitys- ja jäähdytyskäytön välillä vaihtaminen voi tapahtua automaattisesti ulkolämpötilan mukaan tai manuaalisella ohjauksella. Nykyaikaiset järjestelmät mahdollistavat myös etäohjauksen mobiilisovelluksilla.
Jäähdytystä varten järjestelmässä on myös oltava kondenssiveden poisto, sillä erityisesti puhallinkonvektoreissa tapahtuu kosteuden tiivistymistä. Tämä vaatii erillisen viemäröinnin konvektoreilta. Lattiaviilennyksen yhteydessä on huolehdittava, ettei lattian pintalämpötila laske kastepisteen alapuolelle.
Kuinka tehokas ilmavesilämpöpumppu on jäähdytyksessä verrattuna ilmalämpöpumppuun?
Ilmavesilämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun jäähdytystehokkuudessa on merkittäviä eroja. Ilmalämpöpumppu on suunniteltu ensisijaisesti jäähdytykseen ja pystyy viilentämään tiloja nopeasti ja tehokkaasti. Se jäähdyttää suoraan ilmaa puhaltamalla sitä huonetilaan. Ilmavesilämpöpumpun jäähdytys tapahtuu vesikierron kautta, mikä tekee prosessista hitaamman mutta tasaisemman.
Tehoerot ja soveltuvuus eri tiloihin:
- Ilmavesilämpöpumppu: Soveltuu parhaiten suurempiin kiinteistöihin ja kohteisiin, joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Tuottaa tasaista, vedotonta jäähdytystä koko rakennukseen.
- Ilmalämpöpumppu: Tehokas pienemmissä tiloissa ja yksittäisissä huoneissa. Reagoi nopeammin lämpötilan muutoksiin.
Energiatehokkuudessa ilmalämpöpumppu on yleensä hieman parempi jäähdytyskäytössä, sillä se on optimoitu tähän tarkoitukseen. Ilmavesilämpöpumpun jäähdytyksen energiatehokkuus (EER-arvo) on tyypillisesti 2,5-4 välillä, kun taas ilmalämpöpumpuilla voidaan päästä 3-5 arvoihin.
Ilmavesilämpöpumpun etuna on kuitenkin koko kiinteistön kattava jäähdytys ilman että jokaiseen huoneeseen tarvitaan erillistä sisäyksikköä. Tämä tekee järjestelmästä huomaamattomamman ja usein myös esteettisesti miellyttävämmän, erityisesti jos käytössä on lattiaviilennys.
Kustannustehokkuuden näkökulmasta:
- Jos kiinteistössä on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, ilmavesilämpöpumpun jäähdytysominaisuuden lisääminen voi olla kustannustehokas ratkaisu.
- Puhtaasti jäähdytystarkoitukseen ilmalämpöpumppu on usein edullisempi alkuinvestointi.
Asiantuntijoidemme kokemusten mukaan ilmavesilämpöpumput toimivat erityisen hyvin alueilla, joilla lämpötilavaihtelut ovat maltillisia. Äärimmäisen kuumissa olosuhteissa (yli 30°C) ilmalämpöpumppu saattaa tarjota nopeampaa helpotusta.
Paljonko ilmavesilämpöpumpun jäähdytyskäyttö kuluttaa sähköä?
Ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus jäähdytyskäytössä vaihtelee merkittävästi laitteen koon, mallin, kiinteistön ominaisuuksien ja ulkolämpötilan mukaan. Tyypillisesti jäähdytyskäytössä energiankulutus on noin 25-50% lämmityskäyttöä alhaisempi samankokoisessa järjestelmässä.
Aktiivisessa jäähdytyksessä keskikokoinen ilmavesilämpöpumppu (noin 8-12 kW) kuluttaa arviolta 2-4 kWh sähköä tunnissa täydellä teholla toimiessaan. Energiatehokkuutta kuvaava EER-arvo (Energy Efficiency Ratio) on tyypillisesti 2,5-4 välillä, mikä tarkoittaa että yhdellä kilowattitunnilla sähköä tuotetaan 2,5-4 kilowattituntia jäähdytysenergiaa.
Energiankulutuksen vertailu eri kokoisissa kiinteistöissä:
| Kiinteistön koko | Arvioitu kulutus/kk | Jäähdytysteho |
|---|---|---|
| Pieni (100-150 m²) | 150-300 kWh | 5-8 kW |
| Keskikokoinen (150-250 m²) | 250-500 kWh | 8-12 kW |
| Suuri (yli 250 m²) | 400-800 kWh | 12-16 kW |
Huomioitavaa on, että kulutus riippuu merkittävästi kesän lämpötiloista, jäähdytystarpeen kestosta ja halutusta sisälämpötilasta. Jokainen aste alemmas sisälämpötilassa lisää energiankulutusta noin 5-8%.
Verrattuna muihin jäähdytysmenetelmiin ilmavesilämpöpumppu on yleensä energiatehokkaampi kuin suora sähköinen jäähdytys. Tavallisiin huoneilmastointilaitteisiin verrattuna ilmavesilämpöpumpun kokonaisjärjestelmän energiatehokkuus voi olla parempi erityisesti suuremmissa kiinteistöissä.
Energiankulutuksen optimointiin kannattaa hyödyntää:
- Automatisoidut säätöjärjestelmät ja vyöhykeohjaus eri huonetiloille
- Päivä/yö-ohjelmointi sisälämpötilalle
- Auringonsuojaus (markiisit, sälekaihtimet) passiivisena jäähdytyskeinona
- Säännöllinen huolto optimaalisen toiminnan varmistamiseksi
Kustannusvaikutukset ovat kotitalouksille yleensä maltilliset. Keskimääräinen omakotitalo saattaa kuluttaa jäähdytykseen kesäkaudella noin 150-400 euroa sähköä riippuen kesän helteisyydestä ja jäähdytystarpeesta.
Mitä huomioon ennen ilmavesilämpöpumpun hankintaa jäähdytyskäyttöön?
Kun suunnittelet ilmavesilämpöpumpun hankintaa jäähdytyskäyttöä ajatellen, on useita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestelmän toimivuuteen ja tehokkuuteen. Järjestelmän oikea mitoitus on ensiarvoisen tärkeää – alimitoitettu järjestelmä ei tuota riittävää jäähdytystehoa, ja ylimitoitettu järjestelmä tulee tarpeettoman kalliiksi.
Järjestelmän valinnassa huomioitavaa:
- Varmista, että ilmavesilämpöpumpussa on jäähdytysominaisuus – kaikissa malleissa sitä ei ole
- Tarkista lämmönjakojärjestelmän soveltuvuus viilentämiseen
- Huomioi kiinteistön lämpökuorma (ikkunoiden koko ja suunta, eristys, asukasmäärä)
- Selvitä järjestelmän jäähdytysteho ja sen riittävyys kiinteistösi tarpeisiin
- Varmista kondenssiveden poistojärjestelmän toteutusmahdollisuudet
Lämmönjakojärjestelmän osalta puhallinkonvektorit tarjoavat tehokkaimman jäähdytyksen, mutta niiden asennus voi vaatia merkittävämpiä muutostöitä. Vesikiertoisen lattialämmityksen käyttö jäähdytykseen toimii parhaiten hyvin eristetyissä taloissa. Arvioinnissa kannattaa huomioida:
- Lattiarakenteiden kosteudenkestävyys ja kondensoitumisriskit
- Lattiapinnoitteiden soveltuvuus viilentämiseen (esim. puu vs. laatta)
- Mahdolliset huonekohtaiset säätömahdollisuudet
Lisälaitteiden osalta järjestelmään saatetaan tarvita:
- Jäähdytysvaraaja tasaamaan kulutushuippuja
- Kondenssiveden poistopumppu, jos viemäröinti ei toimi painovoimaisesti
- Huonekohtaiset säätötermostaatit tehokkaan vyöhykeohjauksen toteuttamiseksi
- Automaatiojärjestelmä mukavuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi
Kiinteistökohtaisessa arvioinnissa kannattaa huomioida rakennuksen ikä, sijainti ja rakenteet. Vanhemmissa rakennuksissa saattaa olla tarve parantaa ensin eristystä tai ikkunoita ennen jäähdytysjärjestelmän asentamista.
Asentajamme Nascotecilla voivat tehdä kohdekohtaisen kartoituksen, jossa arvioidaan paras ratkaisu juuri sinun kiinteistöösi. Olemme toimittaneet lukuisia jäähdytysratkaisuja erilaisiin kohteisiin Kouvolan ja Kotkan alueella, joten tunnemme paikalliset olosuhteet ja kiinteistötyypit hyvin.
Ilmavesilämpöpumpun jäähdytys: Asiantuntijan parhaat vinkit
Olemme koonneet tähän kokemuksiemme pohjalta parhaat vinkit ilmavesilämpöpumpun jäähdytyskäyttöön. Optimaalisen mukavuuden ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi kannattaa huomioida nämä käytännön neuvot:
- Aseta realistinen tavoitelämpötila – yleensä 23-25°C on miellyttävä ja energiataloudellinen. Jokainen aste alemmas kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa.
- Hyödynnä jäähdytyksen ennakointia. Aloita jäähdyttäminen ennakoivasti ennen päivän kuuminta aikaa, sillä vesikiertoinen jäähdytys toimii hitaammin kuin suora ilmajäähdytys.
- Käytä aurinkosuojausta (markiisit, sälekaihtimet) passiivisena jäähdytyskeinona vähentämään lämpökuormaa.
- Varmista ilman esteetön kierto – älä sijoita huonekaluja puhallinkonvektoreiden eteen.
- Hyödynnä vyöhykeohjausta – jäähdytä vain niitä tiloja, joissa oleskellaan.
Yleisimpiä ongelmia ja niiden ratkaisuja:
Ongelma: Riittämätön jäähdytysteho
Ratkaisu: Tarkista menoveden lämpötila, puhallinkonvektoreiden nopeudet ja suodattimien puhtaus. Varmista että lämmönjakojärjestelmä on ilmattu kunnolla.
Ongelma: Veden kondensoituminen pinnoille
Ratkaisu: Nosta menoveden lämpötilaa hieman, tarkista kondenssiveden poistojärjestelmän toimivuus. Lattiaviilennyksen osalta käytä kastepisteohjausta.
Ongelma: Epätasainen jäähdytys eri huoneissa
Ratkaisu: Lisää huonekohtaisia säätöjä, tarkista virtaamat ja tasapainotus lämmönjakojärjestelmässä.
Energiatehokkaan käytön muistilista:
- Huolla järjestelmä säännöllisesti – puhdista suodattimet ja tarkistuta järjestelmä ammattilaisella vuosittain
- Hyödynnä yöviilennystä, jolloin ulkolämpötila on alhaisempi ja jäähdytys tehokkaampaa
- Älä jäähdytä tarpeettomasti – kun poistut kotoa pidemmäksi aikaa, nosta tavoitelämpötilaa muutamalla asteella
- Seuraa järjestelmän energiankulutusta ja optimoi asetuksia havaintojen perusteella
Me Nascotecilla autamme sinua ilmavesilämpöpumpun valinnassa, asennuksessa ja käyttöönotossa. Tarjoamme myös kattavat huoltopalvelut, jotka varmistavat järjestelmäsi pitkäikäisyyden ja optimaalisen toiminnan. Kokonaisvaltainen palvelumme kattaa kaikki vaiheet suunnittelusta toteutukseen ja käytönaikaiseen tukeen.
Hyvin suunniteltu ja oikein käytetty ilmavesilämpöpumppu tarjoaa miellyttävää sisäilman jäähdytystä energiatehokkaasti, nostaen samalla kiinteistön arvoa ja käyttömukavuutta. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin räätälöimme juuri sinun kiinteistöösi sopivan ratkaisun!
